Olen 31-vuotias mies, joka on salitreeniä ja muuta liikuntaa harrastanut vajaa 10v. Terveyden kanssa on ollut ongelmia useita vuosia, lähinnä jatkuvaa väsymystä, johon ei ole syytä löytynyt vaikka viimeisien vuosien aikana lääkärikuluihin ja eri testeihin onkin jo palanut rahaa viisinumeroinen summa. Kilpirauhasen vajaatoiminta on ainoa diagnosoitu sairaus, johon tosin lääkitys ei ole koskaan millään tavalla auttanut (muuten kuin että arvot on saatu kohdalleen), tyroksiinin lisäksi on kokeiltu T3-hormonia eli Liothyroninia ja tällä hetkellä käytössä eläinperäinen Thyroid.
Kaikesta väsymyksestä huolimatta olen kuitenkin jaksanut salitreeniä ja muuta monipuolista liikuntaa harrastaa viime vuoteen asti. Viime vuoden lopusta lähtien olo on mennyt kokoajan huonompaan suuntaan. Vuoden alusta piti jättää punttitreenit kokonaan tauolle, koska kevyiden punttitreenienkin jälkeen illalla nukkumaan mennessä sydän hakkaa, on kuuma, ei pysty nukkumaan, ja seuraavat 2-4 päivää on täysin voimaton ja heikko olo, hyvä että jaksaa jääkaapille kävellä. Kesällä kerran kokeillut vesihiihtoa ja muutaman kerran käynyt maastopyörällä maastossa ajamassa, nämäkin tekevät seuraavaksi 2-4 päiväksi täysin puolikuolleen olon. Tällä hetkellä tilanne on se, että en kykene enkä jaksa mitään liikuntaa harrastaa. Saunominenkin on kropalle liian suuri rasitus, sekin tekee täysin puolikuolleen olon seuraaviksi päiviksi. Välillä on kohtalaisia päiviä, että kykenee hoitamaan normaaleja asioita, välillä taas päiviä, ettei yksinkertaisesti jaksa edes kävellä, ja kun kolmannessa kerroksessa asun niin portaiden nouseminenkin tuntuu välillä erittäin raskaalta.
Yksityinen funktionaalisen lääketieteen lääkäri on hoitanut minua viime vuodet (myös ravintoterapeutin kanssa laitettu ruokavalio ja lisäravinteet kuntoon, alkoholia enkä tupakkaa käytä), ja kun hänellä tuli seinä vastaan niin hän kirjoitti lähetteen KYS:iin eli Kuopion yliopistolliseen sairaalaan. Siellä otettiin vasta labrakokeet PVK, La, Ca-Ion, kortisoli, Tnt, E-folaatti, EKG ja Ck-kontrolli. Myöhemmin vielä tehdään pään magneettikuvaus ja lihasbiopsi mitokondriotaudin poissulkemiseksi.
Oma teoria olon dramaattiselle huonontumiselle viime vuoden lopusta lähtien on se, että vika löytyy lisämunuaisista ja kortisolin tuotannon laskusta, mahdollisesti Addisonin taudista. Tätä teoriaa mielestäni tukee se seikka, että viime vuoden lopulla sain eräänä päivänä täysin yhtäkkiä todella rajut vatsaan ja selkään säteilevät kivut, joka piti pari päivää sängyssä täysin kykenemättömänä tekemään mitään ja sen jälkeen kipu laantui lievemmäksi alaselkään säteileväksi kivuksi, jota kesti n. puoli vuotta putkeen ja välillä lähti joksikin aikaa pois, mutta tuli taas takaisin äskettäin. Tämä sopisi Addisonin taudin syntyyn, lainaus: "Joskus oireet alkavat äkisti rajuina oireina, joihin liittyy vatsakipuja, oksenteluja, sekavuutta ja tajunnanhäiriö. Tilaa kutsutaan Addisonin taudin kriisiksi." Myös jos elimistön kortisolin tuotannossa todella on häiriötä, niin se mielestäni selittäisi myös sen, että selkäkipu (ei perinteinen selkäkipu, vaan selkään säteilevä kipu) ei ole vuodessakaan lähtenyt pois. Tästä tapahtumasta lähtien tuo olo on hitaasti, mutta varmasti lähtenyt vain huonompaan suuntaan. Kukaan kolmesta lääkäristä ei ole tälle äkilliselle vatsa- ja selkäkivulle / vajaan vuoden kestäneelle selkäkivulle osannut antaa mitään selitystä. Burana-kuuri oli ainut jonka sain tähän vaivaan.
Tänään soitti lääkäri KYS:istä ja kertoi nuo viimeisimmät labrakokeen tulokset. Kaikki arvot normaalit. Kortisoli-arvokin oli 596 nmol/l, aiempina vuosina ollut samaa luokkaa. Tämä ei kuitenkaan sulje pois sitä asiaa, etteikö kyseessä edelleen voisi olla ongelma kortisolin tuotannossa. Lainaus: "Seerumin kortisolin pitoisuus voi kuitenkin olla normaali vaikka lisämunuaisen erityskapasiteetti olisikin alentunut. Alentunut kortisolin tuotanto voidaan osoittaa ACTH-kokeen avulla."
Kerroin tästä lääkärille ja kysyin mahdollisuudesta ottaa tuo ACTH-koe jolla asiaan saisi varmistuksen, mutta ei onnistu, ainakaan lähitulevaisuudessa. Sanoi, että katsotaan ensin ne pään magneettikuvaukset ja lihasbiopsi, jotka otetaan 1,5kk päästä ja siihen päälle vielä tuloksien odotusaika. Siihen mennessä mun fyysinen olo on luultavasti romahtanut jo täysin. Tähän lääkäri ei antanut muuta neuvoa, kuin että siinä tapauksessa menee yksityiselle puolelle ottamaan tämän testin, ja vielä lääkäri jota hän suositteli (Leo Niskanen) ei näytä edes ottavan uusia potilaita tällä hetkellä.
Eli olo mulla huononee vaan kokoajan, kohta mä en kykene enää varmaankaan edes kävelemään, ja seuraavaa lääkärinaikaa pitäisi vielä odotella useita kuukausia. Kellään mitään vinkkejä, ideoita, teorioita, mistä tämä kaikki voisi johtua ja mitä kannattaisi tehdä? Kun ei nyt yksityiseltä eikä kunnallisen puolen lääkäreiltäkään tunnu apua löytyvän. Olen erittäin kiitollinen kaikista kommenteista.
Tässä vielä lista oireista, kaikki nämä on poimittu sivulta, jossa käsitellään lisämunuaisiin liittyvää vajaatoimintaa/uupumusta:
alaselän kipu
flunssankaltaiset oireet
heikko stressinsietokyky
heikotus
hermostuneisuus
heräily keskellä yötä
huimaus noustessa seisomaan
huono palautumiskyky stressistä ja liikunnasta
kasvanut yöunien tarve
keskittymisvaikeudet
käsien tärinä (satunnaisesti)
kömpelyys
lihasheikkous
malttamattomuus
painon lasku
paniikkihäiriö/paniikinomainen tunne (satunnaisesti)
päänsärky
ripuli (satunnaisesti)
sekavuus
sydämen tykytys
tihentynyt virtsaamistarve
tylsyys, mitäänsanomattomuus – masennuskenkaltaiset oireet
uupumus
vaikeus suoriutua sosiaalisista tilanteista
ylireagointi
ylivirittyneisyys
äkilliset mielenmuutokset, herkkyys (satunnaisesti)
ärtyneisyys
Kroppa ei kestä fyysistä rasitusta lainkaan ja kunto romahtamassa, missä vika?
Aucun commentaire:
Enregistrer un commentaire