Energiakysymykset tulevat tosiaan mitä luultavimmin näyttelemään kasvavaa roolia maailmantaloudessa ja -politiikassa. Aasian nousevien talousmahtien Kiinan ja Intian talouskasvu heijastuu näiden maiden kovaa vauhtia kasvavana energiatarpeena, jonka seurauksena maailman öljynkulutus tulee nousemaan entisestään. Tälläkin hetkellä maailman kokonaisöljynkulutus on huikeat 85 miljoonaa barrelia päivässä, ja ennusteiden mukaan kymmenen vuoden päästä kysyntä voi hyvinkin ylittää sata miljoonaa barrelia päivässä.
Ongelmana on, että öljyntuottajavaltioiden kyky lisätä tuotantoa kasvavan kysynnän vauhdissa vaikuttaa hyvin kyseenalaiselta. Tähän asti öljyntuotanto on suurelta osin perustunut muutama megakentän tuotantoon, joiden huipputuotanto on ollut enimmillään miljoonia barreleita päivässä. Maailman kymmenen suurinta kenttää on jo ohittanut tuotantohuippunsa, eikä uusia jättikenttiä ole löydetty sitten 80-luvun, ja tuskin tullaan löytämäänkään. Nykyisellään öljynkulutus on kaksikertainen löydettyihin uusiin reserveihin verrattuna, ja uudet esiintymätkin ovat enenevissä määrin "vaikeaa öljyä": syvällä meren pohjassa, arktisilla alueilla jne. Näiden hyödyntämiseen liittyy ongelmia, joista BP:n Meksikonlahden katastrofi antoi esimerkin.
Korvaaviin energialähteisiin, erityisesti aurinkoenergiaan, tulisi panostaa voimakkaasti nyt, kun siirtymäaikaa vielä lienee jonkin aikaa jäljellä. Siirtymät energiatuotannossa resurssista toiseen ovat ihmiskunnan historiassa olleet pitkäkestoisia, pikemminkin vuosikymmeniä kuin vuosia, johtuen esim. teknologian hitaasta kehittymisestä. Siksi uuden energiateknologian kehitystä ei voi jättää markkinoiden tehtäväksi, sillä yksityiset investoijat eivät helposti lähde mukaan näin pitkän aikavälin projekteihin. Tarvitaan poliittisia päätöksiä ja suurimittaisia tukiohjelmia. Valitettavasti näkymät tällaisille ovat talouden yskiessä aika heikot.
Energiatuotanto nyt ja tulevaisuudessa
Aucun commentaire:
Enregistrer un commentaire