mardi 29 décembre 2020

Kamppailijan oheis- ja lajiharjoittelu

No siis. Nuo voimatasot on sellaiset, että harvalla UFC-ottelijallakaan on vastaavia. Toki siinä on eroa, että painatko 60kg vai 120kg, mutta on nuo isollekin miehelle kovia. Et missään tapauksessa tarvitse voimatreeniä edes kertaa viikossa vaan se puoli on jo kunnossa. Jos vastustaja penkkaa 80kg niin se on ihan sama että nouseeko sinulta 160kg vai 140kg - olet joka tapauksessa siinä suhteessa ylivoimainen ja jos häviät niin perusvoiman puutteesta se ei ainakaan johdu.

Peruskestävyyteen kannattaisi minusta panostaa. Kestävyys kun on sellainen ominaisuus, että niin kauan kuin sitä riittää, sillä ei ole väliä. Mutta kun se loppuu, loppuu kaikki muukin: niin voima, räjähtävyys kuin taito. Jopa otteluäly pelaa huonommin, kun aivoissa on hapenpuutetta. En tiedä miten pystyt tekemään lajitreenejä ja miten ne kehittävät tätä, mutta lenkki tai kaksi viikkoon on luultavasti hyödyllisin oheistreeni mitä voit tehdä. Toki siihen voi yhdistää esim. loikkaharjoittelua.

Tuo Couturen treeni on yksi vaihtoehto kestovoimatreeniksi. Jos sinulla on kaksi lihaskuntojumppaa, niin voihan ne tehdä niinkin, että tuo on toinen ja sitten joku missä on enemmän kiertoja ja yhden puolen liikkeitä (tyyliin askelkyykky tai yhden käden punnerrus) on toinen. Itse olen tehnyt usein sellaisia kuntopiirejä, missä on 45-50s työvaihe ja 10-15s lepo, eli minuutin per suorite. Joku 7-9 liikettä ja minuutin tauko kierrosten välillä. 3-4 kierrosta.

Se mitä liikkeitä ne on milloinkin on toissijaista, kunhan se kuormittaa koko kehoa ja liikkeitä vaihdellaan välillä (=vähintään muutaman kuukauden välein). Suosin yksijakoista vaikka olisi kaksi treeniä viikossa, koska sitä on helpompi muokata jättämällä liikkeitä pois, jos on vammoja tai lajitreeneistä paikat tosi jumissa. Jos kaksijakoisella ohjelmalla juuri ennen "jalkapäivää" sinulle vedetään sparrissa puujalka, niin se sotkee treeniä paljon pahemmin kuin jalkaliikkeiden kevittäminen yksijakoisessa ohjelmassa.

En katsonut hirveän tarkkaan, mutta pikavilkaisulla tuo plyometriikkatreeni vaikutti ihan järkevältä. Toki sitäkään ei kannata vuodesta toiseen hinkata vaan vaihdella liikkeitä.

Noin yleisesti mielestäni oheistreenissä tärkeimpiä asioita ovat tässä järjestyksessä.

1. Treeni ei saa haitata lajitreeniä
Iso määrä laadukasta lajitreeniä on se mikä ratkaisee kaikkein eniten suorituskyvyn ottelussa. Siksi kaiken oheistreenin pitää mennä lajitreenien ehdoilla. Älä siis ole voimatreeneistä jumissa ennen kilparyhmän sparreja tai vastaavaa tärkeää treeniä. Palauttavat kävelyt/hölkät aamuisin auttavat tässä, samoin lihashuolto.

2. Treenin tulee kehittää suunnilleen oikeita ominaisuuksia
Kovin tarkka hifistely kehonrakentajien tyyliin on turhaa ja käytännössä mahdotonta, koska lajitreenit - joita pitäisi olla luokkaa 70% harjoitusajasta - eivät kuitenkaan ole joka kerta samanlaisia eikä niistä voi olla etukäteen tai edes jälkikäteen varma, mitä fyysisiä ominaisuuksia on treenattu. Mutta jos halutaan kehittää lihaskestävyyttä, ei tietenkään ole järkevää tehdä oheistreenissä 3 toiston sarjoja. Ja pitää tietysti olla käsitys mitä ollaan treenaamassa ja miksi, ettei yritetä nostaa perusvoimatasoa viikko ennen matsia tai muuta älytöntä.

3. Treeni kehittää koko kehoa

Periaatteessa itsestäänselvä. Juuri tämän takia liikkeitä kannattaa vaihdella säännöllisesti, koska rajallisella liikevalikoimalla ei kuitenkaan saa kaikkea huomioitua, mutta vaihtelemalla treenejä vuosien mittaan kehittyy kaikki. Lisäksi ne treenaamatta aiemmin jääneet jutut kehittyvät aina nopeimmin.

Let's block ads! (Why?)



Kamppailijan oheis- ja lajiharjoittelu

Aucun commentaire:

Enregistrer un commentaire