dimanche 24 juillet 2016

Bodarijengiläiset, nuo rehvakkaat naistenkaatajat vertaansa vailla - eeppinen jatkokertomus

Disclaimer: Tarina on puhtaasti fiktiivinen ja peräisin kirjoittajan häiriintyneestä mielestä. Kaikki yhteydet todellisiin henkilöihin ja tapahtumiin ovat puhdasta sattumaa.

Osa 1 – Pannakko vai eikö panna?

Lähes jokaisella ihmisellä on mielipide bodareista. Joillekin he ovat esikuvia, jotka tekevät kaikkensa lihaksien eteen, jotkut eivät ymmärrä lainkaan heidän elämäntapaansa ja monen mielestä bodarit ovat jos eivät ihan imbesillejä, kovin yksinkertaisia ainakin. Osa naisista ihailee valtavan kokoisia lihaksia, mutta kenties suurempi osa inhoaa näitä raudannöyrryttäjiä ja heidän pullistelujaan. Tämä on tarina muutaman bodarin jengistä ja heidän seikkailuistaan yöelämässä, yrityksistä päästä pukille ja ansaita kunnioitusta kaltaisiltaan penkkituloksen lisäksi kaatojen määrällä.

Late heräsi paikat jumissa. Eilinen jalkapäivä oli tehnyt tehtävänsä. Vaikka oikeastaan se oli rinta-hauispäivä, mutta hänen tehtyä treenin loppuun pari sarjaa pohkeita, laski hän sen jalkapäiväksi. Mikään ärhoopee hän ei todellakaan ole, vaikka chest day onkin kolme kertaa viikossa ja käsipainot hänellä on mukanaan Kelassa asioidessaankin. Kelassa asioimiseen ei tosin ole ollut enää kauheasti tarvetta, sillä Latella on katto pään päällä, ruokaakin saa niin paljon kuin jaksaa syödä, eikä pyykkipalvelussa olevalittamista. Nämä hommathan äiti hoitaa mielellään. Niin, Late asuu edelleen 26-vuotiaana yhdessä äitinsä kanssa. Isäänsä hän ei ole koskaan nähnyt, mutta äidin mukaan isä oli ollut oikea pukki mieheksi. Laten äiti oli kiltisti sanottuna ollut nuorempana aikamoinen pesänjakaja, ja kaikki hänen viisi lastaan oli pantu alulle eri miehen kanssa. Muut lapset olivat käyneet koulunsa aika mallikkaasti ja päätyneet aikaisessa vaiheessa pois mamman helmoista. Late ei ole pitänyt heihin juurikaan yhteyttä, sillä sisarukset eivät ymmärrä tippakaan hänen intohimoista bodausharrastustaan ja pitivät itseään Latea parempina jonkin tyhmän korkeakoulututkinnon takia. Late ei ollut koskaan välittänyt koulusta, sillä hänestä siellä opetettiin kaikkea turhaa, eikä tulevalla Mr Olympialla ollut aikaa moiseen.

Pari päivää sitten Late oli ladannut Tinderin. Hänen mentorinsa, bodarijengin henkinen johtaja ja naistenkaatoguru Juge oli viikonlopun baarireissulla nauranut Latelle päin naamaa tämän tunnustettua, ettei ollut saanut aikoihin. Jugen mielestä bodarijengiläisen piti saada aina kuin hän halusi, muuten jengin jäsenyys olisi vaarassa. Late tuumi Tinderin kautta irtoavan helposti, sillä hän oli lukenut Pakkotoistolta naisten vinkkejä Tinder-kuviin. Ja hän tosiaan panostikin niihin: kaksi kuvista oli likaisen peilin kautta otettuja rinta-hauispullistelukuvia, parissa hän oli Gaspin hihattomassa paidassa ja parhaimmassa kuvassa kaljatölkki kädessä ja Ettan selvästi huulessa. Tinderissä tuli vastaan todella hyvännäköisiä mimmejä, mutta matchit jäivät uupumaan. Miksei 24-vuotias oikeustiedettä opiskeleva Anni ollut tykännyt hänestä? Juge oli kertonut vanhempien naisten käyvän kuuman nuoriin testoa täynnä oleviin bodareihin, mutta kuitenkaan isorintainen ja selvästi ikänsä treenannut nelikymppinen, vakuutusalalla työskentelevä Kati ei ollut jostain kumman syystä painanut sydäntä. Laten johtopäätös oli se, että Tinderissä oli pelkkiä ylimielisiä lutkia.

Laten tuskaillessa Tinder-ongelmansa kanssa ilmestyi puhelimen näytölle ilmoitus uudesta WhatsApp-viestistä bodarijengin ryhmään. Se oli Jugelta. Kylmä hiki valui pitkin Laten kasvoja, sillä hän pelkäsi Jugen tenttaavan hänen naismetsästyksestään. Late kuitenkin huokaisi helpotuksesta, sillä Juge keskittyi kehumaan uusimmalla Tinder kaadollaan: ”Jätkät kattokaa millaisen misun mä pistin ulisee viime yönä. Horo sai sen mitä halusikin”, Juge leuhki ja laittoi vielä kaikkien pällisteltäväksi kuvia parikymppisestä tytöstä, jolle hän oli näyttänyt, mihin tosibodari pystyy. ”Miten sä teet ton??????”, Late kysyi. ”Ihan vitun helposti ku naiset on niin tyhmiä et niille pitää vaa sanoo et sä vittu lähet nyt mun kaa. Jos se ei tuu niin sit vaik kantaa sen ku yleensä ne esittää vaa et niit ei kiinnosta vaik ne on ihan munan kipeit. Mä saan aina kenet mä haluun, saisin Pakkiksen muijatkin, vaikka ne muuta väittää”, Juge selitti. Ihaileva kunnioitus Jugea kohtaan kasvoi päivä päivältä. Siinä oli todellinen alfa, mies jonka tasolle Late halusi. Entistä kovemman jätkän Jugesta teki se, että hänen kauttaan Late sai roinaa, joita ei tosin uskaltanut piikittää.

Late tarttui jälleen Tinderiin. Hän oli varma, että sovelluksessa oli jotain vikaa, kun matchit jäivät uupumaan. Koko bodarijengi nauraisi hänelle, jos kohta ei heruisi. Mutta kuin taivaanlahjana eteen ilmestyi Taru, 23 vuotta. Kuvissa hänellä näytti olevan hauskaa ja hymykin oli mieletön. Huulen yläpuolella oli timanttilävistys. Hiukset olivat värätty mustiksi, mutta siellä täällä oli vaaleita raitoja. Kuvissa korostuivat etenkin Tarun rinnat, jotka olivat todelliset mahtavat Amberssonit. Laten mielestä parasta oli kuitenkin Tarun profiiliteksti, jossa luki seuraavasti: ”haluun miehen joka on mies eikä mikään mikki hiiri.jos sul ei oo lihaksii eikä autoo nii voit painaa heti ruksii. Ja tykkään lihaksikkaista miehistä ja tatskat on hot!!!!” Late tajusi olevansa juuri sellainen mies, jota Taru etsi. Hän laittoi viestiä ja Taru vastasi takaisin hyvin nopeasti. Taru valitteli kuinka kaikki miehet olivat niin vaisuja. Hänestä tosimies ottaa sen, minkä haluaa. Seurasi siirtyminen WhatsAppiin ja siellä seuraava keskustelu:

Late: Onks sul laittaa jotain kuvaa?

Taru: joo venaa

Näytölle ilmestyi kuva, jossa Taru oli rannalla huulet mutrussa ja rinnat hyvin esillä.

Late: oot iha vitun kuuma kissa!!!

Taru: hei kiitti.säkin oot tosi hot jätkä ;)

Late: Haluisitsä nähä joskus?

Taru: joo!!! sä voisit tulla tänään illalla mun luokse jos sul ei oo mitää???

Late: Ei mul oo!

Late ei meinannut uskoa tätä todeksi. Kuuma mimmi, joka halusi hänet luokseen lyhyen keskustelun jälkeen. Late tiesi, että tästä oli kerrottava kaikille. ”Meen illal yhden muijan kämpille”, Late ilmoitti vaatimattomasti bodarijengin WhatsApp-ryhmään. ”Iha vitun hyvä homma. Kai sä sit panet sitä?”, kysyi Ode, bodarijengin pakollinen wannabe-vapaaottelija. ”No ihan salettiin. Se kävi jo kuumana muhun”, rehvasteli Late kuin Juge Konsanaan. ”Vedä sitä sit kakkoseenki!”, ehdotti Jimmy, bodarijengin kiintiöportsari. ”No pitää säästää jotain seuraavaankin kertaan ;)”, Late velmuili takaisin. Hän oli juuri tällä hetkellä melkoinen kuningas. Hänestä tuntui lähes samalta kuin nostettuaan ensimmäisen kerran markan penkistä, eli voittamattomalta. Ei hän vielä ollut ihan Jugen tasoinen alfasonni, mutta aika lähellä. Bodarijengiltä tulisi kunnioitusta, nössöt miehet kadehtisivat häntä ja Taru saisi sellaista melaa, että vinkuisi lisää panemasta päästyään. Kyllä Laten kelpasi!

Late alkoi tehdä lähtöä. Hän laittoi päälleen Gazozin farkut ja Gaspin hihattoman paidan – juuri sen mallin, joka jättää suurimman osan yläselästä paljaaksi. Sänkipäänä hänen ei tarvinnut laittaa tukkaansa. Juge oli kieltänyt bodarijengiläisiä leikkauttamasta ananastukkaa, vaikka Late oli sellaisen halunnut. Sillä kuulemma olisi irronnut hyvin. Lippiksen hän laittoi väärinpäin ja korvaansa bling bling -korun, koska Rich Pianakin tekee niin. Hän lähti ajamaan Tarulle päin jännittyneenä ja hieman kovettuneena. Hän mietti, ottaisiko Taru häneltä suihin jo eteisessä vai pitäisikö hänen ensin jutella hetki niitä näitä. Pihaan ajaessaan hän psyykkasi itseään kuin kovimpaan kyykkysarjaan. Hississä hän tajusi unohtaneensa eväät eli jauhelihan ja riisin kotiin, mutta nyt salittiin pieni lipsuminen katabolian vaaralliseen maailmaan. Hän oli Tarun ovella ja soitti ovikelloa. Jostain syystä oven takaa kuului pienen lapsen kirkumista.

Ovi avautui ja edessä oli Taru – meikittömänä, hiukset sekaisin, päällään Prismasta ostetut halpa t-paita ja verkkarit ja huomattavasti tukevampana kuin kuvista olisi voinut päätellä. Late oli järkyttynyt, sillä eihän hänen edessään ollut se hottis, jota hän oli tullut panemaan. Kämpässä vipelisi myös kolme pientä lasta. ”Moiiii! Kiva ku tulit!”, Taru sanoi rientäen halaamaan Latea. ”Öööh, moi, keitä noi on?”, kysyi Late lapsia sormella osoittaen. ”No mun ihanat pikkuset”, Taru selitti. ”Mut ethän sä sanonut et sulla on lapsia”, Late änkytti järkyttyneenä, johon Taru vastasi topakasti: ”Sä et kysyny. Mut oota mä laitan nää nukkuu. Sä voit kattoo vaik Salkkareita sillä aikaa.” Late jäi istumaan sohvalle lähes shokissa. Eihän sen näin pitänyt mennä. Hottismuija olikin aivan jotain muuta ja lisäksi kolmen lapsen äiti. Late ei voisi ikinä kertoa tästä bodarijengin kavereilleen. Hehän nauraisivat hänelle, jos paljastuisi, kuinka kamalan läskin kanssa hän oli ollut. Toisaalta he nauraisivat vielä enemmän, jos Late ei saisi pillua. Tässä tilanteessa Laten oli pantava. Ehkä hän voisi kuvitella mielessään Tarun bikini fitness -mimmiksi ja nauttia sessioista. Toisaalta Tarussa oli jotain söpöäkin, vaikka Late ei kehtaisi sitä myöntääkään; Taru muistutti hänen äitiään. Ehkä Tarusta saisi jotenkin vielä kuuman fitnesskissan, jonka jälkeen Late voisi kävellä leuhkana pitkin katuja ja näyttää kaikille omistavansa lähiön kuumimman kissan. Siihen oli kuitenkin vielä pitkä matka ja Latea alkoi hermostuttaa entistä enemmän. Bodarijengi kaipasi jo kovasti tilannepäivitystä, mutta sellaista Late ei kyennyt antamaan. Ehkäpä hiljaa olemalla hän antaisi ymmärtää, että oli parhaillaan työn touhussa.

Kakaroiden nukahdettua Taru tuli sohvalle ja alkoi samantien kiehnätä Laten vieressä. ”No moi komistus, sori et kesti”, Taru keimaili. Laten mielessä oli kaksi vaihtoehtoa, uhrautuminen ja Tarun kanssa touhuaminen tai pakeneminen ja pillutta jääminen. Kumpikin vaihtoehto oli Latelle klassinen ammutaanko vai hirtetäänkö -asetelma. Hän oli kuitenkin pakko saada, vaikka tilanne ei ollut erityisen houkutteleva. Taru lähenteli lähentelemistään, puristeli Laten hauista ja reittä. ”No muru, jännittääks sua noin paljon ku oot ihan hiljaa”, Taru hihitteli. ”Joo, eiku ei. Eiku en mä tiiä”, Late änkytti. ”Voi sua höpsö”, Taru naurahti, tarttui Latea kasvoista ja väkisinsuuteli häntä. Bodarijengiläistä vietiin kerrassaan. Tämä olisi ollut leuhkimisen arvoinen tapaus, jos Tarun tilalla olisi ollut fitnessmalli, yökerhon promomimmi tai kuuma puuma. Mutta ei, sellaista ei Late nyt saanut. Eikä kyseessä ollut muutenkaan saaminen, vaan pakkotilanne. Tarun työnnettyä kielensä Laten kurkkuun ja raahattua tämän makuuhuoneeseen, ei ollut kyseessä tilanne, jossa Late olisi ottanut tosialfan ja bodarijengiläisen lailla sen, mitä halusi – häntä oltiin ottamassa. Yksityiskohtia tarkemmin mainitsematta voidaan todeta, että ruotsalaiset Ridskolan-leffat kalpenivat sen rinnalla, miten Taru Latea käsitteli.

Käytettyään koko yön Latea lihallisten himojensa tyydyttämiseen, päästi Taru Laten lähtemään. ”Eihän tämän pitänyt näin mennä”, ajatelli Late tippa linssissä ja peräaukko lievästi kipeänä. Taru oli nimittäin käyttänyt häntä pitkään mielessään olleen strap-on-fetissinsä uhrina. Latea pelotti, sillä bodarijengi nauraisi hänet ulos kerhosta, jos he saisivat tietää Laten kohtalosta. Mutta Laten oli pakko kertoa kuitenkin jotain, etteivät muut alkaisi epäillä mitään. Hän näpytteli WhatsAppiin: ”Äijät mä sain!”. ”Vitun hienoo, oot sonni. Mut jätkät mun pitää kertoa teille, kun sain viime yönä yhtä milffii ja sen 18-vuotiasta tytärpuolta. Se oli ku jostain pornoleffasta. Juge pääsenkö mä nyt prospectista täysjäseneks?”, Jimmy huuteli, eikä ketään kiinostanut Laten panemiset. Late tunsi suurta helpotusta. Olihan hän saanutkin, vaikka tapa oli ehkä toinen, mitä hän odotti ja lisäksi sessio sisälsi paljon ylimääräisiä ei-toivuttuja akteja. Vaan niin kauan kuin bodarijengi ei tiennyt asiasta, oli kaikki hyvin. Late olisi pian muiden silmissä Jugeen verrattavissa oleva bodarialfa. ”Lähetään ens vkl baarii kattoo kuka saa parhaimmalta muijalta”, Ode ehdotti keskusteluun. Muut bodarijengiläiset kannattivat ehdotusta kuorossa, Latekin, vaikkei hän oikeasti olisi välittänyt lähteä. Pitihän hänen keksiä äidilleen selitys, miksei olisi kymmeneltä kotona.

Bodarijengin baarireissusta lisää seuraavassa osassa.

Let's block ads! (Why?)



Bodarijengiläiset, nuo rehvakkaat naistenkaatajat vertaansa vailla - eeppinen jatkokertomus

Aucun commentaire:

Enregistrer un commentaire